17.4.2017

raskausajasta


Milloin sait tietää raskaudesta ja milloin kerroit muille asiasta?

Tiesin jo hyvin aikaisessa vaiheessa, että nyt tapahtuu kehossa muutoksia. Olimme Tampereella kesälomareissulla ja kehossa tuntui jotenkin erilaiselle. Taisi olla heinäkuun puoliväli. Raskaustestin tein heinäkuun lopulla ja plussaahan se näytti. 
Olen todella huono pitämään positiivia salaisuuksia, varsinkin tämä pitkään odotettu salaisuus oli hankalaa pitää salassa ystäviltä ja työkavereilta, jotka näkivät minua päivittäin. Ystävät saivatkin tietää iloisen uutisen ensimmäisenä, heti plussatestin jälkeen ja työkavereille taisin kertoa viikolla kuusi. Vanhemmille ja sisarruksille panttasimme tietoa viikolle 12 saakka, ihan vain varmuuden vuoksi ja että np-ultrasta saataisiin hyvät uutiset. 
Hyvä ystäväni on opiskellut vyöhyketerapiaa ja kertoi minulle jo pari vuotta sitten, kuinka korvasta näkee kohdun pisteestä onko raskaana ja että tuleeko tyttö vai poika. Tyttö näkyy oikeasta korvasta ja poika vasemmasta. Näin itselläni tuon ryynimäisen pallukan jo ennen raskaustestin tekoa ja vasemmassa korvassahan se oli. 

Kuinka raskausaika sujui kokonaisuudessaan?

Näin jälkeenpäin muistellen raskausaikaani, olen todella kiitollinen siitä, kuinka hyvin tuo yhdeksän kuukautta loppujen lopuksi sujui. Toki harmittaa, etten voinut olla töissä pidempään, mutta muuten pääsin varsin helpolla. En oksentanut kertaakaan, mieli pysyi vallan positiivisena ensimmäiset kaksi kolmannesta - viimeinen kolmannes tai oikeastaan viimeinen kuukausi oli henkisesti ehkä raskain koko raskausajasta, sillä synnytyspelko varjosti mieltä päivisin hyvinkin paljon. Myös viikolla 26 todettu raskausajan diabetes harmitti kovin, mutta sain sen pidettyä todella hyvin aisoissa ruokavaliohoidolla. Parasta aikaa raskaudessa oli ehdottomasti keskimmäinen kolmannes, jolloin voin mitä parhaiten, ja esimerkiksi töissä pystyin tekemään asioita jopa normaalia tehokkaammin. Töistä jäädessäni pois kokonaan raskausviikolla 31 liitoskivut olivat kovimmillaan ja supistuksia alkoi tuntua pienestäkin rasituksesta.  Liitoskivut alkoivat jo viikolla 28 ja silloin olinkin jo ensimmäisen viikon sairaslomalla. Nämä kivut olivat sen verta ikävänlaisia, että jopa koiran ulkoilutus lähipusikossa tuotti tuskaa. Kokonaisuudessaan koen kuitenkin, että raskaus sopi minulle ja olen hyvilläni siitä, kuinka mukavasti kaikki sujui.

Mikä oli parasta?

Parasta raskaana ollessa oli ehdottomasti nähdä kehon muutos ja tuntea ensimmäiset hipsutusliikkeet vatsassa ja myöhemmin sitten kunnon mojovat potkut. Iloisen mielen toi myös asiakaspalvelutyössä vakioasiakkailta saadut onnittelut ja kehut kauniista vatsasta.


Mikä oli ikävintä?

Fyysiset kipuilut loppuajasta ja synnytyspelko olivat ehkä ne kaikista ikävimmät asiat.  Koin myös jokseenkin kiusallisena sen, kuinka "vapaata riistaa" sitä raskaana ollessa on kaikenmaailman kommenteille "ompa poikkeuksellisen iso vatsa noille viikoille" "lähdehän siitä lyllertämään.." jne. Vaikka uskon, ettei kukaan pahalla varmaan noita kommentteja sanonut, tuntuivat ne sillä hetkellä ikävälle. 



Mitkä olivat ruokahimot?

Alkuraskaudessa söin vielä gluteenittomasti, mutta ehkä viikolla kahdeksan aloin syömään pikkuhiljaa normaalisti kotimaisia viljatuotteita. Tämän myötä ruisleipä + juusto oli yksi ehdottomasti kovin himotus. Ja oikeastaan kaikki suolainen ja epäterveellinenkin ruoka, kuten sipsit pitsa ja peruna kaikessa mahdollisessa muodossaan. Myöhemmin myös kaikki makea, erityisesti kaikki leivonnaiset ja taikina kaikissa muodoissaan (kyllä taikina, niin omituista kuin se onkin!) meinasivat viedä järjen, kun niitä teki niin kovin mieli ja loppuajasta en niitä voinut syödä radi-tuomion vuoksi.

Entä ruokainhokit?

Alkuun kaikki makea ällötti, mutta aika nopeasti sekin muuttui. 

Mikä yllätti?

Kuinka nopeasti viikot vierivät ja kuinka hankalaa nukkuminen oli puolen välin jälkeen. 

Mikä harmitti?

Niinkuin mainitsin tuolla yllä, muutamat ikävät kommentit harmittivat, ja se kun jouduin jäämään töistä melko ajoissa jo pois.

Mikä oli raskausajan lempivaatetus?

Mahan näkyessä kunnolla ihaninta oli pukeutua vartalon myötäisiin vaatteisiin, kun ei tarvinnut miettiä pömpöttääkö vatsa ja näytänkö lihavalta. Raskausvatsan kanssa ei tosiaan näitä ongelmia ollut ja pukeutuminen olikin haastellisuudessaan myös ihanaa. Lempivaatetus taisi olla leggingssit + tunika + neule ja myös erilaiset hameet tiukkoine yläosineen. 

Mikä huvitti raskausaikana?

Vauvan hikka huvitti joka ikinen kerta, askelten hitaus loppuajasta ja kovat potkut masuasukilta, jotka näkyivät vatsan muljahteluina puolelta toiselle.

Kuinka urheilit raskausaikana?

Ennen raskautta kävin kuntosalilla ja lenkillä, mutta alkuraskauden väsymys sai urheilu-minäni talvihorrokseen ja salilla käyminen stoppasi heti ensimmäisillä viikoilla. Tämä hieman harmittaa näin jälkikäteen, sillä olisin voinut estää esimerkiksi kovat selkäkivut treenillä - tai sitten en. Mistä näistä tietää. Tuskin se nyt asiaa olisi pahentanut. Päivätyöni on kuitenkin sen verran "liikunnallista" (askelmittari näytti 10h päivän aikana 38 000 askelta), että annoin itselleni luvan luistaa muusta urheilusta. Raskausajan liikunta koostui siis hyötyliikunnasta työmaalla ja muutamista kävelylenkeistä viikossa koiran kanssa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti